Keväällä 2015 teimme tiukan päätöksen: tänä kesänä jätämme golfmailat komeroon ja keskitymme pyöräilyyn, melontaan ja kävelyyn. Liikuimmekin vesillä, poluilla ja pyöräteillä enemmän kuin aikoihin. Tandemharjoittelu alkoi heti keväällä ja sen tuloksena teimme kaksi upeaa retkeä eteläisen Suomen ja läntisen Viron maisemissa. Ohessa kuvasatoa ja päiväkirjamerkintöjä. PALJON KUVIA!

Ratki 1: Kirkkonummi-Inkoo-Raasepori-Salo-Lohja 4.-10.7.2015



11.7.2015
Hieno tandemreissu tehty ilman vastoinkäymisiä, 6 päivää ja 350 km Vanhan Kuninkaantien maisemissa, osittain jopa kesäkeleillä. Koko yhdistelmämme (me+pyörä+peräkärry) painoi lähes 200 kg joten ylämäissä punnerrettiin, mutta alamäet mentiin viritetyn mopon vauhdilla 50-60 km/t. Ruumiin- ja hengenkulttuuria saatiin tasapuolisesti eivätkä nälkä tai janokaan päässeet yllättämään. Possujuhlia, kiemurtelevia pikkuteitä ja kauniita kyläraitteja, hyvin hoidettuja pihapiirejä ja komeita kartanoita, kivikirkkoja, vanhoja puutalokortteleita ja kivoja kahviloita, tuoppeja terasseilla ja iloisia ihmisiä - siinä päällimmäiset mielikuvat tältä reissulta. Valokuvat (33 kpl) kertokoot loput. (Tätä juttua seuraa vielä raportti Viron retkeltä!)






































































*******************************************************************************
Ratki 2: Tallinna-Hiidenmaa-Saarenmaa-Muhu-Pärnu 19.-25.8.2015 (85 kuvaa).



19.8.2015 Helsinki
Eesti Eesti Eesti kaipaan sinne p..keleesti lauloi Juice, ja sinne mekin suuntaamme. Tänään laivalla Tallinnaan, junalla Riisipereen ja lopuksi pyörällä Haapsaluun.



20.8 Haapsalu
Eilen taivalsimme Tammisalosta Haapsaluun tandemilla, laivalla, junalla ja taas tandemilla. Junamatka 1 tunti oli lähes ilmainen ja pölyinen pyörätie 53 km aluksi kiinnostava, sitten puuduttavan tylsä: luotisuora baana läpi pöpelikön. Ristin muistomerkki veti hiljaiseksi; asemalta kuljetettiin 3000 virolaista nääntymään Siperiaan. Haapsalusta löytyy ajan patinoimia asumuksia ja menneiden aikojen loistoa. Tsaari Aleksanteri III vietti täällä kesiään. Haapsalu on kuin Viron Hanko vanhoine huviloineen mutta meren lahteen on ilmeisesti virrannut muutakin kuin sadevettä. Kelit suosivat ja tänään poljemme Hiidenmaan maisemissa..





































20.8 (jatkuu) Leisi
Tänään pyöräilimme Haapsalusta Röhukulaan ja sieltä siirryimme laivalla Hiidenmaalle. Poljimme halki saaren eteläosan Sörun satamaan ja jatkoimme laivalla Saarenmaalle. Matkan varrelle osui pari mukavaa kylää mutta enimmät Hiidenmaan nähtävyydet jäivät seuraavaan vierailuun, jonka teemme autolla - pyöräretkelle siellä on liian paljon pitkiä, mielenkiinnottomia välimatkoja. Nyt ihailemme Leisin kylän idyllistä iltaa ja huomenna poljemme Kuressaareen.

Hiidenmaalla ja Saarenmaalla talot ja pihapiirit tuntuvat kilpailevan siisteydellään. Suurikin pihanurmi on kuin golfviheriö, rakennukset ovat hyvässä maalissa ja kaikkea ympäröi kaunis aita. Poikkeuksia toki löytyy mutta usein ajan patina vain lisää talojen viehättävyyttä. Oma lukunsa ovat neuvostoajan tiilihirvitykset ja kolhoosien jäänteet, jotka törröttävät maisemassa kuin lahonneet torahampaat.





























21.8 Kuressaari
Tänään pyöräilimme hienossa kelissä 54 km Leisistä Kuressaareen, välillä metsässä, välillä viljavien peltojen keskellä. Siistejä taloja parturoituine pihoineen ja paljon ränsistyneitä kolhoosirakennuksia. Ei ylä- eikä alamäkiä mutta välillä oli pakko venytellä koipia. Anglan tuulimyllyt olivat upea näky. Kuressaari on viehättävä kaupunki ja hintataso kohtuullinen: italialainen illallinen kahdelle juomineen ja jälkiruokineen maksoi alle 40 e.





























































23.8 Muhu
Tänään etenimme 90 km hienossa kelissä. Eilisen lepopäivän ja hieronnan jälkeen tuntui, että matkaa olisi voitu tehdä toinen mokoma. Majapaikkamme isännän itse panema olut maistui taivaalliselta ja hänen ampumansa villisika vielä - jos mahdollista - paremmalta. Huomenna päämääränä Pärnu.



















24.8 Pärnu
Eilinen urakka tuntui kintereissä ja 75 km oli tänään ihan riittävä pituus reissumme viimeiselle etapille. Kaupunki on kaunis ainakin näin kesäkelillä ja terassit täynnä turisteja. Humalaisiakin näkyi ja kuului. Paikallinen ressukka esitti omintakeista yksinlaulua kävelykadulla kunnes poliisi korjasi hänet talteen. Huomenna junalla, laivalla ja vähän vielä pyörälläkin kotiin.





























Pyöräily Viron mantereella ja saarilla - perskohtaisia kokemuksia:

Ei laaksoa ei kukkulaa, vain baana edess' aukeaa... Ei myöskään kahviloita ym. taukopaikkoja kuten Suomessa. Kartassa on kylä mutta kylässä ei ole palveluja. Asfaltti on sileää, liikenne hiljaista ja autoilijat antavat pyörille reilusti tilaa. Metsiä, pusikoita ja peltoja, jokunen kirkko, kartano, tuulimylly tai vanha maatalo, mutta melko vähän nähtävyyksiä jos vanhoja kolhooseja ei lasketa.

Polkeminen on helppoa mutta hieman turruttavaa kun ei ole ylä- tai alamäkiä - on pakko nousta välillä polkimille ja hapettaa takapuolta. Vastatuuli on täällä hankala vastustaja, kuten huomasimme matkalla Pärnuun. Hiekkateitä kannattaa välttää, pikku pätkänkin jälkeen pyörä ja varusteet ovat kalkkipölyn peitossa ja renkaat vaarassa. Merkityt pyöräilyreitit saattavat tehdä outoja mutkia paikkoihin, missä ei ole mitään. Pyörähuolto Bivarix palvelee Kuressaaressa ja kylpylöissä hierotaan puutuneet pakarat uuteen uskoon.

Palvelut toimivat isoimmissa kaupungeissa mutta melko hymytöntä kansaa ovat nämä virolaiset - ehkä raskas menneisyyden taakka painaa vielä hartioita, eikä muunmaalaisiin osata suhtautua luontevasti. Virossa ajetaan hienoilla autoilla ja kansalaisten käytössä on maailmanluokan tele- ja IT-palvelut, mutta suurten kaupunkien väliin ja niiden sisällekin mahtuu paljon köyhyyttä.

---