Singapore sijaitsee useilla saarilla Malakan niemimaan etel�k�rjess� 137 km p�iv�ntasaajasta pohjoiseen. Siell� on noin viisi miljoonaa asukasta, joista kolme miljoonaa on syntyper�isi�. Maassa on nelj� virallista kielt� ja siell� asuvat sulassa sovussa kiinalaiset, malesialaiset, intialaiset ja eurooppalaiset. Kaupunkivaltion ilmasto on hyvin tasainen: l�mp�tila on l�hes aina noin 30 astetta, vaihtelua tuovat trooppiset sadekuurot.
Singapore oli jo varhain Kaakkois-Aasian kauppareittien risteyskohdassa. P��saarelle perustettiin 1200-luvulla kauppatukikohta, jolle annettiin nimeksi Singapura �suuri leijona�. 1600-luvulla portugalilaiset polttivat tukikohdan ja saari j�i tyhj�ksi pariksi sadaksi vuodeksi.. V. 1819 englantilainen It�-Intian kauppakomppania sai perustaa paikalle kauppasiirtokunnan, joka menestyi alusta alkaen hyvin. Toisessa maailmansodassa japanilaiset miehittiv�t Singaporen, sodan j�lkeen Singaporelle my�nnettiin itsehallinto ja se itsen�istyi v. 1965. T�n� p�iv�n� se on yksi maailman vauraimpia valtioita, jonka satama ja lentokentt� ovat vilkkaimpien joukossa maailmassa. Maa on tasavalta, jonka parlamentti perustuu brittil�iseen malliin.
Singapore kuuluu ehdottomasti suosikkikaupunkeihimme. Viidess� vuodessa kaupunki on kehittynyt paljon. Marina Bayn ymp�rill� olevalle t�ytt�maalle on rakennettu (isolla rahalla) upeita moderneja rakennuksia ja lahden ymp�ri kiert�� kevyen liikenteen reitti, jossa jalankulkijan ei tarvitse v�litt�� miljoonakaupungin liikenteest� mit��n. Singaporessa on pakko my�nt��, ett� pilvenpiirt�j�kin voi olla kaunis.
Lensimme Brisbanesta Singaporeen 23.3. ja vietimme siell� nelj� p�iv��. K�vimme mm. j�nnitt�v�ss� lootus-kukan muotoisessa modernin taiteen museossa, jossa oli mm. Titanicin onnettomuuden 100-vuotismuiston�yttely. Kaupungissa oli parhaillaan suuri kansainv�linen valotaiteen n�yttely ja kiert�ess�mme Marina Bayt� saimme samalla tutustua maailman parhaitten valotaiteilijoiden uskomattomiin t�ihin.
Singaporessa ei tarvitse my�sk��n olla n�lk�inen: satamalahtea reunustavat sadat ravintolat, jotka kilpailevat asiakkaista tarjoamalla ruokaa eri puolilta maailmaa. Hintataso l�hestyy kyll� suomalaisia hintoja, mutta kaupungista l�ytyy my�s paljon ruokatoreja (food court), joilla voi nauttia hyv�� ja edullista kiinalaista, intialaista yms. ruokaa..
Singaporesta lensimme Hanoihin, mutta palasimme sinne Phnom Penhist� kuukauden kuluttua pariksi p�iv�ksi ennen kotimatkaa Helsinkiin. Kaakkois-Aasian j�lkeen Singapore tuntui entist�kin siistimm�lt� (kuri on ankara: esimerkiksi purukumin sy�minen on kielletty�) � ja entist�kin kalliimmalta. K�vimme viel� ostoksilla Pikku-Intiassa ja vietimme yhden p�iv�n Sentosan saarella, joka on paikallisten vapaa-ajanviettopaikka.
MATKAN J�LKEEN
T�t� kirjoitettaessa olemme olleet kotona jo pari viikkoa. Pitk� (12 tuntia) matka Helsinkiin sujui mukavasti Finnairin suoralla lennolla ja kotiin oli hieno tulla. Olemme alkaneet toipua jetlagist� ja tottua viile��n s��h�n, joka ensin tuntui ihan mahtavalta Kaakkois-Aasian painostavan helteen j�lkeen (nyt voisi s�� jo alkaa l�mmet�). Aluksi kotona oleminen oli hankalaa: vaatteita ei tahtonut l�yty�, pesukoneen k�ytt�ohjekin piti kaivaa esille. Nyt olemme palanneet jo tuttuihin rutiineihin, ja voimme tarkastella matkakokemuksia hieman et��mp��.
Mitk� olisivat matkamme huippukokemukset? Mieleenpainuvin ja koskettavin kokemus oli varmasti kummitytt�mme Marcelinan tapaaminen Bolivian Andeilla. Galapagoksen matka ei unohdu eiv�tk� joulu ja uusi vuosi Aitutakin paratiisisaarella. Paljon muutakin hienoa koimme: Ecuadorin tulivuoritie, Iguazun putoukset, patikointi Sapan vuorilla Vietnamissa, Angkor Watin temppelialue, joitakin mainitaksemme.
Ent� j�ik� ik�vi� muistoja? Olimme j�lleen kovin onnekkaita: meit� ei ry�stetty, pysyimme tervein�, matkatavarat eiv�t h�vinneet eiv�tk� lentokoneet my�h�stelleet. Hankaluuksia kuitenkin oli jonkin verran. Boliviassa tiesulut pakottivat bussit etsim��n ep�tavallisia reittej�. Kaksikerroksisen bussin yl�kerrassa kyll� hirvitti bussin rymistelless� kuivaa joenuomaa pitkin tai kallistellessa jyrk�ll� polunreunalla. Mutta n�in j�lkeenp�in bussimatka tuntuu vain j�nnitt�v�lt� seikkailulta. V�li-Amerikan runsaat sateet ja tulvat hankaloittivat matkaa, ja moni komea maisema j�i sumun ja sateen takia n�kem�tt�.
Matkanteko oli my�s v�lill� kovin rankkaa.V�li-ja Etel�-Amerikassa kilometrej� kertyi turhankin paljon liian nopeasti. Bussissa huonosti nukuttujen �iden j�lkeen v�symys alkoi painaa ja pinna kiristy�, kun asiat eiv�t aina tahtoneet sujua. My�s Kaakkois-Aasian kierros oli aika raskas (mutta mielenkiintoinen) nimenomaan Laosin ja Kambodzan kuumuuden takia. Onneksi meill� oli kuitenkin my�s aikaa lev�t� Cook-saarilla ja Australiassa.
Helpotusta matkantekoon toi l�hes kaikkialla toimiva langaton internet. Pikku Samsung-tietokoneemme toimi kuin unelma, saimme yhteyden ulkomaailmaan ja aloitimme uuden p�iv�n kuin koti-Suomessa, lukemalla Helsingin Sanomat ja tarkistamalla s�hk�postit. Kumma kyll�, mit� rikkaammassa maassa olimme � Australia, Singapore jne - sit� enemm�n netin k�ytt� maksoi. K�yhiss� V�li-Amerikan ja Kaakkois-Aasian maissa wi-fi oli t�ysin ilmaista.
Mit� uutta opimme? Ainakin opimme, ett� maailma on viel� ep�reilumpi paikka kuin tiesimmek��n. Laosin ja Kambodzan k�yhyys oli j�rkytt�v��. Sosiaalinen omatunto sanoo, ett� hyvinvoivien valtioiden asukkaiden tulisi tehd� jotain. Ehk� voisimme l�hett�� sinne vapaaehtoisia partioita, jotka jalkautuisivat kyliin ja neuvoisivat ihmisi� vaikkapa j�tehuollosta ja puhtauden merkityksest�. Meill� on nyt Kambodzassa, Siem Reapin l�hell� uusi Plan-kummitytt�, 9-vuotias Li, jonka koulunk�ynti� voimme avustaa.
Luottamus YK:hon v�heni entisest��n tutustuessamme Kambodzan julmaan l�hihistoriaan. Miten YK saattoi hyv�ksy� Pol Potin hallituksen? Puhe ihmisoikeuksista taitaa olla vain sanahelin�� edelleen.
Ehk� tulevaisuudessa emme en�� tee n�in pitk�kestoisia matkoja vaan enemm�n t�sm�reissuja. Kohteitakin on jo mieless�
[ sb_read_entry_btn ] ( sb_view_counter_plural_pre10041 views ) | permalink
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> nav_last>>