Lanzarote 13.2. - 19.2.2015
Lanzarote on Kanarian saarten nelj�nneksi suurin saari, jonka pinta-ala on 805 neli�kilometri� ja asukasluku 86 000. Sen kuunmaisemassa on yli 300 tulivuorta, joiden tuhka antaa saarelle oman tumman v�riskaalansa. Saari on 60 km pitk� ja 20 km leve�, ja se on julistettu Unescon biosf��ris��sti�ksi kokonaisuudessaan.
Lanzarote on mielest�mme hyv� esimerkki paikasta, jossa ihminen on ottanut hienosti maiseman haltuunsa. T�st� kiitos kuuluu maailmankuululle saarelta kotoisin olevalle taiteilijalle, C�sar Manriquelle (1919 - 1992). Manriquen mielest� h�nen t�rkein taideteoksensa on Lanzaroten saari. H�nen k�ttens� j�lki n�kyykin kaikkialla saaren arkkitehtuurissa. Manriquen tavaramerkkej� ovat valkeaksi kalkitut sein�t, yksinkertaisuus, luonnonmateriaalit ja vesielementtien k�ytt�. H�n pyrki siihen, ett� matkailupalvelut sopisivat saaren luonteeseen. H�nen ansiostaan Lanzaroten rakennuskanta on matalaa ja yhten�ist� edelleen, ja hieno mustan ja valkean kontrasti on l�sn� kaikkialla.
Manrique on luonut saarelle lukuisten hotelli- ja asuinrakennusten lis�ksi monia erikoisia n�ht�vyyksi�, joita turistit jonottavat katsomaan. Ensimm�isen� on tietysti mainittava taiteilijan kotitalo Fundaci�n C�sar Manrique, joka sijaitsee l�hell� saaren p��kaupunkia Arrecife�. Se on rakennettu vuoden 1730 tulivuorenpurkauksessa valuneen laavavirran p��lle. Alimman kerroksen huoneet on rakennettu viiteen laavasta muodostuneeseen ilmakuplaan. Talo on kokonaan mustavalkoinen ja hyvin vaikuttava. Manrique asui siin� vuodesta 1968 kuolemaansa asti 1992.
Arreciffess� on my�s 1700-luvulla rakennettu linnoitus Castillo de San Jos�, jonne Manrique suunnitteli pienen mutta vaikuttavan nykytaiteen museon. Siell� on Manriquen omien t�iden lis�ksi esimerkiksi Picasson ja Mir�n t�it�.
Saaren pohjoisp��ss� on Manriquen suunnittelema, jyrkk��n vuorensein�m��n koverrettu Mirador del R�o, josta on p��t�py�rrytt�v�t maisemat alas Graciosan saarelle. Sit� pidet��n Kanariansaarten, ehk� koko Espanjan, upeimpana miradorina (n�k�alapaikkana).
Manriquen k�denj�lki� voi ihailla my�s esimerkiksi vuonna 1966 avatussa Jameos del Aguan luolassa, joka on rakennettu laavatunneliin. La Corona -tulivuori puhkaisi purkautuessaan 1730-luvulla seitsem�n kilometrin mittaisen, maailman pisimm�n, laavatunnelin, johon Jameos del Aguan lis�ksi p��see tutustumaan my�s Cueva de Los Verdesin ("vihre� luola") luolissa. Noin kilometrin p��ss� luolassa k�velij�� odottaa konserttisali. Piano on kuljetettu sinne kapean k�yt�v�n l�pi osina.
Asuimme saaren pieness� p��kaupungissa Arreciffess�. Se on rauhallinen satamakaupunki, jossa ei ole paljon turisteja. Arrecifen yhdist�� saaren t�rkeimp��n turistikeskukseen Puerto del Carmeniin 15 kilometrin pituinen leve�, rantoja my�t�ilev� kevyen liikenteen v�yl�, joka on ihanteellinen lenkkeilij�ille ja py�r�ilij�ille. Saari on muutenkin py�r�ilij�iden paratiisi: tiet ovat hyv�kuntoisia, pahimmat m�et voi v�ltt�� ja v�limatkat ovat sopivan mittaisia. Kuntopy�r�ilij�it� olikin runsaasti liikkeell�.
Satuimme tulemaan Arrecifeen karnevaaliaikaan, ja saimme oivan tilaisuuden tutustua t�h�n perinteeseen. Karnevaali kest�� useita p�ivi�. Se alkaa lasten karnevaalip�iv�n� ja p��ttyy "sardiinin hautajaisiin" ja ilotulitukseen. Paikallisille ihmisille karnevaali n�ytti olevan hyvin t�rke�. Pukuja ja asusteita oli selv�sti suunniteltu kuukausia, ja juhlimassa oli mukana koko suku. Juhlia jaksettiin t�ysin rinnoin monena p�iv�n� (ja y�n�kin). Viini�kin juotiin, mutta huomattavasti siistimmin kuin Suomessa vappuna. Juhlien j�lkeisen� aamuna kadut oli jo ehditty siivota puhtaaksi. - Suomalaistenkin siet�isi ottaa mallia t�k�l�isten juhlimistavoista!
Saaren ehk� vaikuttavin kohde on Timanfayan kansallispuisto, jonka sis�ll� on alue nimelt� Monta�as del Fuego (tulivuoret). Vulkaaninen alue syntyi 1730 -luvulla, jolloin vuori oli aktiivinen l�hes kuuden vuoden ajan. 11 kyl�� hautautui laavaan ikuisiksi ajoiksi. Alueella on edelleen aktiivista toimintaa. L�mp�tila on jo kymmenen metrin syvyydess� 600 astetta ja saattaa olla maan pinnassakin paikoin 120 astetta. Kansallispuistossa ei saa liikkua itsen�isesti, vaan bussit kuljettavat turisteja pitkin Timanfayan mustia ja punaisia rinteit�. Bussin ikkunasta voi katsella dramaattista n�kym��, maailmanlopun (tai alun) maisemaa.
Tarkoituksemme oli t�m�n matkan aikana k�yd� kaikilla Kanarian asutuilla saarilla. Emme kuitenkaan onnistuneet k�ym��n Lanzaroten pohjoispuolella olevalla pienell� Graciosan saarella, koska pettymykseksemme kovan tuulen takia lautat eiv�t kulkeneet pienest� Orzolan satamakyl�st� sin� p�iv�n�, kun olimme aikoneet saarelle menn�. Graciosan saarella on pieni kyl�, mutta ei turismia. Er�s taksikuski sanoi, ett� kun on k�ynyt Graciosalla, ei en�� muille saarille haluakaan. No, se j�� n�ht�v�ksi seuraavalla kerralla.
S�� on Lanzarotella ollut hieman l�mpim�mpi kuin muilla saarilla, mutta hyvin oikukas. Kuuma auringonpaiste, viile� tuuli ja sadekuurot ovat vaihdelleet useasti samana p�iv�n�, joten oikea s��n mukainen pukeutuminen on ollut vaikeaa. Yleens� ottaen jatkuvasti on tuullut kovaa.
Lanzaroten j�lkeen on meill� viimeisen� raportoitavana saarena j�ljell� Fuerteventura, tuulten saari. Sielt� seuraava juttu.
[ sb_read_entry_btn ] ( sb_view_counter_plural_pre1544 views )
<<nav_first <Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> nav_last>>