El Chaltén on pieni vuoristokylä Andeilla komean Fitz Roy-vuoren kupeessa. Se perustettiin vuonna 1985 palvelemaan retkeilijöiden ja vuoristokiipeilijöiden tarpeita. Nimensä se sai Tehuelche-intiaanien nimestä, joka tarkoitti ”savuavaa vuorta”( nimi kuvaa pilvien ympäröivää vuorenhuippua). Vuori on myöhemmin nimetty Beagle-laivan (Darwinin tutkimusretkikunnan laiva) kapteenin Fitz Royn mukaan.
Koirat hyvästelevät suojattejaan bussiasemalla.Joulunviettopaikkamme odottaa Viedma-järven pohjoispuolella. Kartalla näkyvän Estancia Helsingfors-karjatilan perusti 1900-luvun alussa Suomesta muuttanut Alfred Ramström. Tila toimii nykyään tosirikkaiden lomahotellina (1 yö alk. 1000 USD).Papun ja Pätkän bussi menee edellä.Pampa-tasanko alkaa loppua.Tarunhohtoiset vuoret Cerro Torre ja Fitx Roy näkyvät jo.Fitz Roy-vuoren ympäristö ilmasta käsin.
Olimme päättäneet viettää joulun yhdessä Papun ja Pätkän kanssa, jotka olivat maailmanympärimatkallaan Etelä-Amerikassa. Asuimme viihtyisässä pikku majatalossa, jossa isäntänämme oli sydämellinen eläkeläispariskunta.
Majatalomme on rakennettu viime visiittimme (2007) jälkeen.El Chaltén ei ole tuon kummoisempi kylä. Lähikukkulalta voi ihailla Fitz Royta ja Cerro Torrea.Kondori katsastaa uusia tulokkaita.
El Chaltén on patikkaretkeilijän
paratiisi, eripituisia ja-tasoisia polkuja on tarjolla runsaasti.
Joulunpyhien aikaan älykelloon kertyi yhteensä viitisenkymmentä
kävelykilometriä vaihtelevissa olosuhteissa. Patikoinnin lisäksi
ehdimme myös viettää aatonaattona Timon syntymäpäiviä ja
tietysti myös joulua. Joulumme oli tällä kertaa siis hyvin
erilainen, rosolli, lanttulaatikko ja kinkku puuttuivat, mutta
lämmintä ja iloista yhdessäoloa oli sitäkin enemmän.
Jouluaaton retki suuntautui Fitz Royn juurelle.Edessä on kymmenisen kilometrin kipuaminen.Onko hemuleita näkynyt?Tältä se näyttää.Matkan varrella on myös metsiköitä.Ja kukkaketoja.Ristimme tämän appelsiinipeipoksi. Oikea nimi on patagoniansirkku.Hiekkarantakin löytyi.Vuolas virta tulee suoraan jäätiköltä.Lumivyöryn kaatamia puita.Tämän lähemmäksi emme tänään mene.Jäätikkö Fitz Royn kupeessa.Vuorilta virtaava vesi on kirkasta ja juomakelpoista.Vettä ei tarvitse kantaa mukanaan.Pikku tauko ennen paluumatkaa.Yksi kerrallaan.Pikku loikkiakin tarvittiin.Alhaalla laaksossa odottaa El Chaltén.Jouluravintolamme kutsuu.Ystävällinen tarjoilijatonttu.Joulupöytä on katettu.Kinkun korvike.Nälkäisiä tonttuja parveilee ulkona.Pukki toi lämpimät lahjat.Joulupäivän aamu ja uusi retki.Tiedossa kymmenisen kilometriä jäätikkölaguunille.Karuissa maisemissa mennään.Määränpää on saavutettu.Arktinen evästauko.Paluu alkaa pikku räntäsateessa.Purjeet pullollaan.Anoppia autetaan.Terve taas, El Chaltén.Hiljainen hetki majatalossa.
Joulun jälkeen tiemme erosivat jälleen: Papu ja Pätkä jatkoivat pohjoiseen kohti Barilochea, ja me taas Chilen maisemiin, Puerto Natalesiin.
Hyvästit ja keväisiin tapaamisiin Suomessa!
Ennen lähtöämme seurasimme viereisellä vuorenseinämällä keikkuvia kiipeilijöitä. Maailman alpinistien kerma käy täällä valloittamassa Cerroa ja Fitz Royta, ja jotkut pääsevät huipulle asti. Isäntämme kertoi, että tähän mennessä nuo vuoret ovat vaatineet 138 kiipeilijän hengen. Pikku kappeli on rakennettu heidän muistokseen ja tulevien uhrien siunauspaikaksi.
Hyvä harjoittelualusta.Kohti tositoimia.Kaikilla köysivarmistus.Kiipeilijöiden kappeli.Kappelista näkyvät vuoret ovat koituneet monen kiipeilijän kohtaloksi.Linja-autoa odotellessa.
