Peru 4: Punosta Cuscoon ja inkojen pyh� laakso 
Lima lauantaina 31.3.2007

Maanantaina 26.3. matkasimme turisteille tarkoitetulla Inka Express-bussilla Cuscoon. Bussi oli hieno, siin� oli englanninkielinen opas sek� bussiem�nt�, joka tarjoili teet� ja kahvia. Bussilipun hintaan kuului buffet-lounas ja tutustuminen muutamaan matkan varrella olevaan historialliseen n�ht�vyyteen.

Matka kesti pys�hdyksineen 10 tuntia. T�rkein n�ht�vyyksist� oli ainakin oppaan mielesta Raqchin inkakyl�, jossa on asunut n.700 henke�. Jotkut tiedemiehet pit�v�t sit� jopa arkeologisesti t�rke�mp�n� kuin Machu Picchua. Raqchi osoitti j�lleen kerran, etta inkat olivat taitavia ja ahkeria kivenk�sittelij�it� � itse asiassa ihmettelimme, miten he ehtiv�t rakentaa niin valtavia kivikolosseja niin lyhyess� ajassa.
















Punossa ja Cuscossa itsen�isesti maailmaa kiert�m��n tottunut matkailija huomaa yht�kki� saaneensa itselleen henkil�kohtaisen matkanj�rjest�j�n. Paikallisen tavan mukaan matkanj�rjest�j� ottaa turistin haltuunsa jo bussissa tai viimeist��n bussiasemalla. H�n hankkii �uhreilleen� majapaikan, j�rjest�� retket, hakee h�mmentyneen turistin retkille ja tuo takaisin hotelliin, keskustelee h�nen toiveistaan ja yritt�� toteuttaa ne. Ja kun turisti siirtyy toiselle paikkakunnalle, h�n delegoi t�m�n kollegalleen.

Ensin t�m� j�rjestelm� h�mmensi ja �rsyttikin meit�, mutta sitten huomasimme systeemin edut. Matkanj�rjest�j� on luonut itselleen hyv�t suhteet paikkakunnalla. H�nell� on sopimukset hotellien kanssa ja h�n saa huoneita edullisemmin kuin turisti itse saisi. Punossa vaatimaton ja asiallinen Fidel tuli hotelliimme, j�rjesti kaikki retket ja muut matkat edullisesti ja hoiti juoksemiset lippuluukuilla. H�n my�s toteutti Timon erikoistoiveen saada kokeilla kaislakanoottia. Niiden muutaman p�iv�n aikana, jotka Punossa vietimme, opimme pit�m��n Fideli� melkein yst�v�n�. Cuscossa Fidelin kollega Rosia otti meid�t haltuunsa, ja osasimme jo suhtautua h�neen asiallisesti. T�ss� kaupassa molemmat osapuolet voittivat.

Cusco

Yli 3300 metrin korkeudessa sijaitseva 350 000 asukkaan Cuscon kaupunki oli ennen inkojen valtakunnan keskus, ja se on Etel�-Amerikan mantereen vanhin jatkuvasti asuttu kaupunki. Legenda kertoo, ett� 1100-luvulla ensimm�inen inka, Manco Capac l�hti etsim��n �maailmaan napaa� (=qosq�o) ja l�ydetty��n sen perusti paikalle kaupungin (Cusco sijaitsee silloisen inka-valtakunnan keskell�). V.1533 espanjalaiset valloittivat kaupungin, ja siirtomaatyylinen uusi kaupunki rakennettiin inkojen rakennusten perustuksille. (Ahneet espanjalaiset h�vittiv�t rakennukset etsiess��n kivien sauma-aineena k�ytetty� kultaa.)

Pian espanjalaisten kiinnostus kohdistui kuitenkin Limaan, ja Cusco menetti merkityst��n. V.1911 l�ydettiin Machu Picchu, ja Cusco nousi uudelleen. T�n� p�iv�n� kaupunki el�� turismista: joka toinen rakennus on hotelli tai ravintola, ja satoja tuhansia turisteja vierailee siell� vuosittain.

Cusco sijaitsee vuorten ymp�r�im�ss� kauniissa laaksossa. Inkat suunnittelivat sen asemakaavan puuman muotoiseksi (Perun vuorilla liikkuu paljon puumia). Talojen perustuksissa on runsaasti j�ljell� vanhoja inkojen tekemi� kivimuureja ja kapeat kujat ovat mukulakivip��llysteisi�. Toinen toistaan viihtyis�mm�n n�k�iset ravintolat houkuttelevat � tai suorastaan kaappaavat � kaduilla tallustelevia gringoja asiakkaikseen. Cuscon ainoa ik�v� piirre onkin p��lle hy�kk��v�t sis��nheitt�j�t ja kaupustelijat.

Kaupungissa on runsaasti vanhoja kauniita kirkkoja. P��aukiota (Plaza de Armas) reunustaa Etel�-Amerikan toiseksi suurin katedraali, jota alettiin rakentaa v.1559. Sen suurin vetonaula on Marcos Zapatan teos Viimeinen ehtoollinen, jossa Jeesuksen edess� lautasella komeilee ketarat pystyss� paikallinen herkku, grillattu marsu. Katedraali on loistelias sis�lt�, mutta kuten oppaamme sanoi: rikkaus on sis�ll�, k�yhyys ulkona. Peru on j�rkytt�v�n k�yh� maa, kaduilla vaeltaa kerj�l�isi� ja kaikenlaisen tavaran kaupustelijoita, jotka yritt�v�t ep�toivoisesti ansaita muutaman lantin jokap�iv�ist� leip��ns� varten. Katolisten kirkkojen ylenpalttinen kimallus tuntuu k�yh�ss� maassa suorastaan irvokkaalta.









Cuscon keskusaukiolla jouduimme yll�tt�en keskelle suurta mellakkaa. Toisen kerroksen kahvilan parvekkeelta saimme seurata tapahtumia, jollaisia tavallisesti n�emme vain televisiosta. Opiskelijat osoittivat mielt��n yliopiston yksityist�mist� vastaan. Kadulla nousi musta savu palavista autonrenkaista, ja yht�kki� mellakkapoliisin ja opiskelijoiden v�lille syntyi yhteenotto. Aivan silmiemme edess� n�imme (ja kuulimme), kuinka viisi mellakkapoliisia pamputti kaikin voimin kadulla makaavaa avutonta opiskelijaa. Kivet ja pullot lensiv�t ja ilma oli sakeana kyynelkaasun savusta. Illalla saimme viel� seurata tapahtumia BBC:n uutisl�hetyksest� televisiosta. Timo otti aitiopaikalta herkullisia uutiskuvia.












Pisac ja Ollantaytambo

Tiistaina teimme kokop�iv�retken Cuscon l�hist�n arkeologisiin kohteisiin �inkojen pyh��n laaksoon� Urubamba-joelle. Villin� vellova joki on yksi Amazonin alkul�hteist�.

Pisacin inkalinnoitus sijaitsee dramaattisella paikalla vuoren huipulla olevalla tasanteella. Sit� ymp�r�i jyrkk� rotko, joka putoaa 600 metri� alas jokilaaksoon. Tuhansia inkavainajia on haudattu vuoren rinteeseen koverrettuihin hautoihin. Sateesta huolimatta olisimme viihtyneet paikassa kauemminkin mutta opas halusi kiirehti� seuraavaan kohteeseen.















Ollantaytambon kaupunki on hieno esimerkki inkojen kaupunkisuunnittelusta kapeine mukulakivikujineen, jotka ovat olleet jatkuvassa k�yt�ss� 1200-luvulta l�htien. Kaupungin yl�puolella on massiivinen linnoitus ja temppeli, johon inkat hakivat rakennusaineena olevat kivilohkareet seitsem�n kilometrin p��ss� olevalta vuorelta (melkoinen kuljetussuoritus, jotkut kivenlohkareet painoivat yli kymmenen tonnia!). T�m� linnoitus onnistui aikanaan tuhoamaan espanjalaisten valloittajien ratsujoukot. Satoi kaatamalla ja Andeilta tuivertava tuuli oli kuin tornado, mutta urheasti ihmettelimme kaikkea, mit� opas innosta hehkuen esitteli.







Viimeisen� Cuscon iltanamme k�v�isimme kaupunkia vartioivassa Sacsayhuam�nin linnoituksessa. Inkat rakensivat Cuscon puuman muotoiseksi; asemakaavassa Sacsayhuam�n on puuman p�� ja linnoituksen muurit muodostavat sen hampaat. Tutkijat kaikkialta maailmasta ovat ihastuneet linnoituksen kivity�h�n - valtavien, kilometrien p��st� kuljetettujen paasien v�liin ei mahdu ohuinkaan veitsenter�. Osan muureista espanjalaiset onnistuivat tuhoamaan, etsiess��n mahdollisesti saumojen v�liin k�tketty� kultaa. Osan kivist� he k�yttiv�t rakennusaineena omiin taloihinsa.







Seuraavana p�iv�n� vuorossa oli legendaarinen Machu Picchu. Siit� lis�� huomisessa raportissa. � T&L


Kommentit

Lis�� kommentti
nocomments